Sauna on keskeinen osa suomalaisuutta
Jos suomalaisten täytyisi mainita yksi tärkeä asia omasta kulttuuristaan olisi varmasti sauna. Suomalais-ugrilaiset kansat ovat saunoneet vuosituhansia, jonka takia sauna on levinnyt myös Ruotsiin ja Venäjälle. Nykyaikana saunat ovat levinneet kaikkialle maailmaan, joka johtuu lähinnä siitä, että suomalaiset yritykset ovat ahkerasti vieneet saunakulttuuria kaikkialle maailmaan. Sauna on siis olennainen osa Suomen imagoa myös kansainvälisesti.
Suomalaisille sauna on perinteisesti ollut paikka rauhoittumiselle, jo monille sauna on paikkana pyhä. Perinteisessä suomalaisessa kulttuurissa saunaan on liittynyt koko elämän kierto. Suomalaiset naiset ovat synnyttäneet jälkeläisensä saunassa, sillä saunan rauha ja puhtaus ovat mahdollistaneet oivallisen paikan jälkikasvun maailmaan saattamiselle. Kuoleman kohdatessa on ruumiit pesty saunassa, ja usein talviaikaan vainajia on myös säilytetty saunassa niin kauan, kunnes routa on jälleen sulanut. Samalla saunassa on aikojen saatossa voitu tehdä erilaisia taikoja ja loitsuja. Ennen kaikkea sauna on aina ollut rentoutumispaikka ja henkireikä etenkin pitkän talven aikana.
Saunakulttuuri on vuosien aikana muuttunut. Sähkösaunojen rakentaminen ja niiden sijoittaminen uusiin asuntoihin vähensi huomattavasti yhteisöllistä saunakulttuuria. Toisaalta sähkösaunat ovat tehneet saunomisesta helppoa ja vaivatonta. Kuitenkin jokainen suomalainen tietää, että paras sauna on nimenomaan puilla lämmitettävä sauna.
Jokaisella kansalla on omat perinteensä, mutta kulttuuri ja perinteet muuttuvat myös ajan kanssa. Suomalaiset ovat toki koko Euroopan vanhimpia kansoja, joten tältä kannalta on helppo ymmärtää, että on olemassa perinteitä, jotka ovat säilyneet läpi vuosituhansien. Kuitenkin saunassa on jotain niin ainutlaatuista, että se pitää suomalaisen kansan otteessaan.
Sauna yhdistää kaikkia suomalaisia
Sauna on ehdottomasti koko kansan perinne, eikä se jaa esimerkiksi sukupolvia. Miehet ja naiset rakastavat saunomista yhtä lailla, ja myös lapset nauttivat saunomisesta. Vanhat ihmiset pystyvät saunomaan, eikä ole lainkaan epätavallista, että vielä 95-vuotiaat sotiemme veteraanitkin käyvät edelleen saunassa. Monet ikäihmiset eivät kuitenkaan pysty saunomaan esimerkiksi sydänsairauksien johdosta, joka voi monelle vanhukselle olla kova paikka. Erityisesti maaseudulla ei aikaisemmin ollut lainkaan epätavallista, että vanha ihminen on saattanut kesken saunomista kuolla kuukahtaa. Tällaisessa tapauksessa yhdistyy tietenkin elämä alku ja loppu. Onkin omituista, että saunan mahdollisuuksia saattohoidossa ei olla vielä lainkaan tutkittu, eikä sovellettu. Vanhustenhoidon laadun nostattamisessa voisi saunan hyödyntämisellä olla erittäin suuri potentiaali. Valitettavasti monesta vanhainkodista- ja palvelutalosta puuttuu täysin sauna, jolloin vanhuksilla ei ole lainkaan mahdollisuutta saunomiseen.
Maaseudulla saunat ovat edelleen koko pihapiirin sydän, ja maaseudun ihmiset saunovat pääsääntöisesti viikoittain. Kaupunkeihin rakennettiin aiemmin saunoja lähinnä siitä syystä, että kerrostaloissa ei välttämättä ollut lainkaan juoksevaa vettä tai viemäröintiä. Oli siis tavallista, että saunassa käytiin kerran viikossa työviikon päätteeksi. Samalla myös saunojen palamiset ovat olleet yleisiä.
Yleisiä saunoja oli Suomen kaupungeissa suuri määrä. Esimerkiksi, Kallion alueella Helsingissä oli vielä 50-luvulla parikymmentä yleistä saunaa. Niitä alettiin sulkea jo 70-luvulla, eikä niitä ollut alueella 2000-luvulle tultaessa kuin 2 jäljellä. Legendaariset Harjutorin Sauna ja Arlan Sauna toimivat yhä edelleen Helsingin Kalliossa. Ilman näitä kahta saunaa, olisi julkisten saunojen kulttuuri käytännössä hävinnyt Suomesta. Sittemmin viimeisen 10 vuoden aikana Helsinkiin on jälleen avattu yleisiä saunoja. Kulttuurisauna, Sompasauna ja Löyly ovat uusia tulokkaita Helsingin julkisten saunojen kentällä, ja ovat olleet omiaan luomaan uudenlaista kulttuuria Suomen kaupunkeihin, ja etenkin pääkaupunkiseudulle. Julkisten saunojen nousuun on vaikuttanut ennen kaikkea kaipuu yhteisöllisyyteen ja jakamisen kulttuuriin. Yleiset saunat ovat loistavia paikkoja tavata uusia ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia tuntemattomien kanssa. Ne ovat kohtaamispaikkoja urbaaneille kaupunkilaisille, jotka kaipaavat kuitenkin perinteiden säilyttämistä ja yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin.
Saunakulttuuri on kasvussa
Mikäli Helsingin kaupunki viitsii panostaa saunakulttuuriin, on sitä mahdollista synnyttää myös matkailuvaltti. Ulkomaalaisille sauna on eksoottinen tutustumiskohde, jollaista ei löydy mistään muualta maailmasta. Matkailijoita houkuttelee Suomeen erityisesti sauna, ja muut kulttuuriset erityispiirteet. Esimerkiksi Japanissa perinteiset kylpylät eli onsenit houkuttelevat satoja tuhansia matkailijoita joka vuosi, mutta ne ovat edelleen osana myös japanilaisten omaa arkea. Samalla tavalla pitäisi myös ulkomaalaisille turisteille markkinoida huomattavasti aktiivisemmin saunakulttuuria, jolloin myös saunanvalmistajille avautuisivat yhä suuremmat vientimarkkinat, ja sitä kautta saunan maine kasvaisi maailmalla.